Ternen Åfelia

Kikka on terveystarkastettu 05.01.2012 yksityisellä eläinlääkärillä:

lonkat	A/A	silmät	ok
polvet	0/0	sydän	ok
kyynäreet	0:0	selkä	ok

Kikka on melkoinen ad/hd-tapaus. Olemme tosissaan saaneet harjoitella rauhoittumista. Kikan ongelma onkin tehdessä se, että se säheltää liikaan. Se on niin onnellinen päästessään tekemään. Uusia temppuja opetellessa Kikka yrittää näyttää 142 402 625 toteutusta yhdestä käskystä, mutta yleensä oppii hyvin nopeasti, jos vain kerkiää palkkaamaan salaman nopeasti edes kerran oikeaan aikaan. Kikka osaakin paljon temppuja, joita virikkeeksi olemme harjoitelleet. Se onkin varsin tehokas tokokoira ja tekee mielellään omistajan kanssa.

Nome ja mejä ovat Kikan ehdottomat suosikkilajit ja niin ovat myös omistajankin. Kikka on työskennellessään näissä lajeissa kuin kala vedessä. Se noutaa pahimmastakin ryteköistä ilman ongelmia, mutta tuntuu olettavan omistajan pilkkaavan häntä, jos noudettavan heittää esimerkiksi pelkälle pellolle. Eihän siinä neidin noutotaipumukset pääse esille kun vaan juoksee vähän matkaa ja tuo mammalle käteen saaliinsa. Jäljestäessä Kikka on hyvin tarkka. Se etenee tarkasti, mutta samalla se on yllättävän nopea käänteissään ja välillä neidin keksiessä jonkun uuden hajun jostain ilman suunnasta niin saatetaan lähteä väärään suuntaan. 

Vesipelastus.. Aivan ihme laji. Katselin vain ajankuluksi jotain lajia mitä olisi mahdollista käydä harrastamassa muutaman kerran ja kokeilla olisiko se oma laji. Sattumalta sitten törmäsinkin johonkin mainokseen missä hehkutettiin vesipelastusta ja huomasinkin kohta treenaavani Kikan kanssa sitä lajia. Tavoitteita ei ollut, mutta päätettiimpä piipahtaa soveltuvuuskokeessa ja mikäs sieltä tuli: hyväksytty! Soveltuvuuskokeen hyväksyttyä suuntasimme treenaamaan ALO-luokan liikkeitä ja siitä lähdettiin ensimmäiseen viralliseen kisaamme, joka olikin vuoden vepemestaruus. Jännitys oli aivan huipussaan, mutta Kikka teki työnsä varsin kikkamaisesti ja hankki itselleen tittelin vuoden oppinut vesipelastaja 2011.

Ihmisiin Kikka suhtautuu iloisella hännän heilutuksella. Se saattaa käydä pusuttamassa aivan vieraan ihmisen ja sitten jatkaa leikkimistään. Nykyään Kikka on myös oppinut vain makaamaan paikallaan, vaikka taloa juoksisi pikkulapset ympäri ja sählinkiä olisi vaikka kuinka. Nuorempana se ei pystynyt rauhoittumaan, koska piti osallistua juoksemiseen ja säheltämiseen, mutta nyt vanhemmiten on rauhoittunut ja oppinut, että ei hänen tarvitse osallistua aivan kaikkeen.

Kikka on minulle hyvin tutusta suvusta. Sen isä on entisen narttuni, josta valitettavasti jouduin luopumaan, veli eli Kikan isän vanhempiin tuli tutustuttua jo silloin, kun Ternen R-pentueesta oli pentu hankintalistalla. Kikan isän vanhemmat edustavat juuri sitä mitä koiralta haluan - käyttölinjaisuutta ja kevyempää rakennetta. Harkitessani tolleria ainut ehto oli, että se pystyisi toimimaan käytössä ja sellaisen sainkin.

Kikan isä on Ternen R-pentueen kasvatti. Näyttelyissä saanut jokusen erinomaisen ja yltänyt PU-kehässä neljänneksi ja samalla reissulla ollut ROP-juniori Liettuan voittaja-näyttelyssä. Raidi on kisannut pk-lajeissa, vepessä, mejässä, agissa, tokossa, nomessa ja flyballissa, joidenka lisäksi se on suorittanut myös pelastuskoirien soveltuvuuskokeen hyväksytysti. Raidi on kooltaan ylärajalla: 52cm. Ihmisrakas ja tulee melko hyvin toimeen muiden koirien kanssa.

Kikan emä on Espanjasta tuotu evm. sukuinen narttu. Tiara on saanut näyttelyissä yhden SERT:n ja jokusen erinomaisen. Se on saanut myös erikoismaininnan Toller Show 2011 tyylikkyydestään ja olisi voittanut, jos olisi ollut vähän lyhyt raajaisempi ja turkikkaampi. Tiara on kisannut menestyksekkäästi tokossa, agilityssä, mejässä ja nomessa sekä on suorittanut vesipelastuksen & pelastuskoirien soveltuvuuskokeen hyväksytysti. Tiara on juuri ja juuri midi-kokoinen: 42½cm. Ihmisiä kohtaan vähän turhankin avoin ja lähtee iloisesti kaikkien mukaan.